Yleensä mailasta pidetään kiinni rystyotteella. Mailanlapa on hyvin selvästi etukenossa, jolloin vaara pallon kimpoamisesta pienenee. Mailasta voidaan pitää kiinni, joko aivan kahvan päästä tai siten että peukalo on lavassa. Pallon osuessa mailaan ranne on jäykistettynä ja ote tiukka. Tällöin pallo ei pääse kimpoamaan mailasta. Otteen sijainti riippuu juuri siitä kuinka tiukkana pystyy pitämään mailan. Lyöntivaiheessa mailan lapa on edelleen reilussa etukenossa, jolloin vältetään pallon nouseminen keskiseinään. Tässä vaiheessa ranne ja mailaote ovat rentoja.
Kämmenotetta käytetään vain lyödessä, tällöin ote kahvasta siirtyy hieman vastapäivään ja peukalo siirretään pois tieltä. Tämä koska mailanlavan pitää edelleen olla selvästi etukenossa.
Mailan valmiusasento puolustuksessa on mahdollisimman lähellä maalialuetta, kuitenkaan olematta sen päällä. Mailan lapa yritetään pitää poikittain pallon lopulliseen tulosuuntaan, jolloin saadaan pienellä liikkeellä peitettyä lähes koko maali.
Vartalo on lähellä pöytää, jalat maaliaukon molemmilla puolilla. Näin päästään parhaaseen mahdolliseen ulottuvuuteen. Lisäksi polvet joustavat, jolloin ylävartaloon ei tule peliä haittaavia jännityksiä. Koska pelialue päättyy pystysuoraan takaseinästä ja pallon osuminen sinuun pelialueella on sinun virheesi, niin kannattaa pelata suhteellisen ryhdikkäästi.